Oijoi ja voi voi mihin tilaan oon itteni ja koirani ajanu. Kaikkee mahollista ois ihana tuon koiran kanssa harrastaa, mutta kun ei oo edes perusasiat kunnolla hallussa. Kaikki tää hallitsemattomuus korostuu varsinkin nyt, kun joko tää meidän muutto tai sitten meiän viimeviikkoinen yhen yön Helsingin reissu laukas Karpolle murkkuiän ihan KAUHEENA esille. Aiemmin se totteli ees Ukkoa, mut nyt kun K söi Ukon chilikasvin meiän Helsingin reissun kotimatkan aikana (siis koska koiravahit oli lähteny meiltä n. ½h ennenkö oltii kotona ite), niin Ukko on ollu K:lle niin hiilenä, et ei oo sen koommin koiraa käyttäny, syöttäny tai muutakaan.. Komentanu on naama punasena, ellen oo ite huomannu et koira jotain töllöjä teköö. Ketuttaa siis _aivan suunnattomasti_ ei ainoastaan koiran käytös - koska se nyt on jokseenkin ymmärrettävää, koska oli ensimmäinen kesta evö, kun ei oltukaan Ukon kans aamulla kotona kun se heräs vaan oliki pappa ja äiti vastassa - vaan Ukon hitsinpimpulaisen lapsellinen käytös että pittää koiralle kiukutella ja "jättää hoitamatta". Varsinkin nyt kun tuo K on lähes 40 kilonen ja murkkuilee ja toinen käsipari ois _niiiin_ tarpeen. Ketuttaa olla tässä tilanteessa, kun on yhteinen koira ja just kun on hankalampi vaihe, niin pitää vetää kaikki sörsseliks ihan kunnolla sitten. Muutamat itkut tullu vejettyy, että perkele eiköhän pistetä tukille koko koira - vaikka mikään noista sen sekoiluista ei oo oikeestaan edes sen vika, vaan meiän ristiriitaset tavat kouluttaa/kouluttamattomuus - mut sehän ois ihan järjetöntä! Tulin siis edellisen romahduksen jälkeen siihen tulokseen, että "*kele, jos tukea ei tuu tolla saralla, ni männään sitten ilman! Kyllä mie pystyn!" Mut toisaalta aina kun koiran kansa lähen, nii annan kyllä kuuluakkin sen! Oli tänää kyl kotona aamulenkin jälkeen vastassa iso kuppi teetä ja kolme isoo kinkkuleipää punasella sinapilla <3
Ukon hermoromahuksiin tosin ei auta se, kun K kuorsaa. Itteäni ei häirihe ollenkaan, mutta Ukolla on kuorsaamisesta "traumoja", joten:
Kellä on apuja ja ideoita koiran makkarista pois vierottamiseen, kertokoot sen minulle!
Kellä on apuja ja ideoita koiran johtojen jyrsimisen lopettamiseen (muu kuin johtojen piilottaminen, koska meillä on johot kotiteatterista ihan levällään, eikä Ukko siirrä niitä ja jos meen ite sörkkimään ni ei hyvä tuu..)!
*Tähän väliin ensimmäinen hermoromahdus*
Tännää peuhattiin ja riehuttii K kans pihalla nelisen tuntia ja on oikee käsi sen näkönen (lue: rakkoinen). Nyt on hyvin väsyny koira ollu koko illan ja maannu vaa ketarat levällään ko ei jaksa. :D
Osaltaan ollaan menty Kulessa ja täällä Landella flexi pitkänä tutkien ja höyryten, jopa hölkäten.
Eilen piettiin lähes tunnin keskustaharkat Karpon kanssa ja tutustuttiin hihnassa kulkemiseen, ohituksiin ja yleensäkin muihin ihmisiin ja mahollisiin ohittaviin koiriin.
Jokseenkin säikytti kyllä, kun tajusin, et hemmetti vie miten itsesuojeluvaistottomia ihmiset on tuolla keskustassa!
Hihnassa keltanen merkkinaru, koira villinä ja tulee ihmiset iholle asti. Yks henkilö ainostaan kysy että "Saako tota koiraa silittää" ja jolle sit ystävällisesti selitinkin, et ei kannattais kun ei oo kauheesti tottunu, eikä voi oikein ennustaa että mitä tekkee.. ja K rempoo hihnassa kieli sinisenä, kun ei tajjuu nykyjä eikä rauhottumisia.. mitään. Piti ihan suunnitella että miten menee sen kanssa ja mistä.
Oltiin Karpon kanssa sillan läheisyydessä torin laidalla lörtsykojun seinustalla ihan lumipenkassa että nyt reenataan odottamista, kattellaan ja ollaan kauempana ja ei herätettäs hirveesti huomiota, nii eikös tuu eka kaks mummelia käet ojossa että tui tui ja mie meen lähemmäs koiraa, joka menee lähemmäs seinää ja mummot vaan lähenee... Sit ehkä minuutti sen jälkeen joku mies tulee torin suunnasta sillalle päin ja kävelee ihan miun kylkee ja selkää hipoen siitä lumipenkan reunasta, eikä sitä vastaan ees kävelly kukaan!
Siis ööh okei... Pien paniikki meinas iskee. Siis ei K mikään tappajakoira oo, mut ehkä semmonen n. metrin hajurako ois semmonen ihanneminimi ja isompikin jos näkkyy että on vähän vauhkompi koira tai ihan vaan pentukoira. Miusta vähän tuntuu että tuommonen käytös mitä sil miehellä oli tai olla vaan tietoutta siitä, että jos hänelle jotain käy, niin minähän sen tuon koiran omistajana joutuisin hänelle maksamaan. Koska ei KUKAAN kävele noin läheltä vahingossa. Varsinkin kun kerkesin vilkasta että sieltä joku tulee ja tämä joku vielä katsoo takaisin! Harmi kun en pystyny enää seinän läpi väistämään K:n kanssa!!
Jos ei ois ollu koiraa ja joku ois kävelly noin läheltä (pyytämättä edes anteeksi!) oisin kyllä hilppassu perään, et "varastitko jotain?" ja vetäny kunnon haloot.
Ohhoh.. Seuraavaa kaupunkireeniä kauhulla oottaessa.. Toivottavasti pysyn sen toisenkin kerran rauhallisena ja loogisena.. osittain loogisena ees. :)
*Tähän väliin toinen hermoromahdus*
Tuossa kun aiemmin jo puhuin siitä itsesuojeluvaiston puutteesta, niin taidan itekkin olla vähäc semmonen. Karpolla kun kuitenki on vasta murkkuilu alkanu ja mie oon alkanu haaveilemaan jo toisesta koirasta K:n seuraks :D Tosin se aika koittaa vasta 2014 tai jälkeen eli kunhan tää yks on pahimmat murkkuilunsa mulkkuillu.
Tässä vähän unelmalistaa:
- suomenlapinkoira
- cairnterrieri
- staffordshirenbullterrieri
- kleinspitz
- keeshond (saksanpystykorva)
Joulu meni muuten hyvin paitsi että K joutu olemaan joulupäivänä kauheen pitkään yksinnään. :(
Oskari ja Karpo sai herkkutikkuja lahjaksi (kiitos sisko <3) ja kunnon jouluateriat aattona. :)
Ukon kanssa saatiin langaton ovikello ja työkalupakki sekä lahjakortit Cittariin ja Dressmaniin.
Sain myös paljon Hello Kitty juttuja mm. shampoon, avaimenperän josta saa myös rannekorun tai puhelinkorun, suihkusaippuan, uusia miniatyyrejä kokoelmaan sekä kaikenkukkuraksi noihin tavaroihin sopivan Hello Kitty -muovipussin :D Unohin nyt varmasti jotain, mut ei varmaan haittaa.. Pakko kuitenki vielä mainita pinkki uunivuoka <3
Kunhan saan vitriinin järjestettyä niin voisin laittaa kuvan Hello Kitty -kokoelmastani. Muistaisimpa kuvata joskus myös leffakokoelman... 8)
- Strobo kuittaa ja toivottaa ihmisille hyvät Uudet Vuodet ja kehoittaa olemaan räjäyttämättä mitään/ketään -
PS. Tänä vuonna tuleekin sitten jo toinen Uusi Vuosi ilman alkoholia vaikka onkin vasta Karpon ensimmäinen Uusi Vuosi.
Mä en tiet tykkää et koira nukkuu sängyssä, mut kasvattaja oli opettanu sen nukkumaan siellä, joten aluks siirsin sen lattialle... Joka oli hieman vaikeaa koska se yöllä tunki viereen. Aina ku heräsin et se on sängyssä nii tönäsin sen alas. Kyllä se sit alko nukkumaan lattialla. Sitten siirsin sen koiraportin toiselle puolelle, ekat yöt se vinku ja ulis ihan hirveesti ku jäi sinne, mut sit se rauhottu ja nykyään osaa siellä olla :)
VastaaPoistaJohtojen syömistä Täplä ei onneks harrasta, mut vessaharjaa kyllä... Laitoin siihen etikkaa ja loppu vähäks aikaa... Mut toisaalta Täplä on nii itsepäinen et ei todellakaan kerralla opi...
Meiän Karpo on nii "viksu" et repii koiraportin irti. 8) Värjääkö etikka miten ympäristöönsä?
PoistaPitäiskö miun annika tulla joku päivä käymään? Voitais jubailla ja touhuta yhessä jotain Karpon ja siun päänmenoks :) ...Ja mie kun katoin tota siun rotulistaa, niin elä nyt hyvä immeinen ainakaan terrieriä ota!!!!! Siulle ehkä sopis joku seurakoira, jolla ei hirveesti ole viettiä. Ja kohan Karpo saahaan aisoihin ni sit rupee vastaa miettii toista koiraa. Mutta ois kiva tulla käymään joku päivä kattomaan miten ootte saanu uuden ihanan mökkinne laitettua :)Käviskös millo?
VastaaPoistaJuurikin terrierien takia se onkin vaan haavelista :D Joku lauhkee lammas pitäis saaha tuon ison hölömön kaveriks sit aikanaa :) Tietystihän sen koulutushaastavuuden voi kattoo sitten uusiks, kun oon sinut itteni ja Karpon kanssa. Tänäänkin käytiin tunnin kaupunkiharkat kahelteen ja ai että mäni taas paremmin ko viimeks :) Oltiin kylläkin sokkari-posti-asema-sokkari -akselilla eikä torin vilinässä, mut K:ta ei häirinny immeiset niin paljon ja ohituksissakaan ei edes urahellu! :) ...muiden pissat ja skaagat kiinnostais kyllä.. :D Pistäppä vaan viestiä, miule sopii melkein mikä ilta vaan! :)
Poista